Mistähän johtuu että parhaiten muistaa ne juhannukset joista on kulunut eniten aikaa?
Kuten ne kymmenkunta ensimmäistä Hämeenlinnan Kaupunginpuiston kivilaiturin kokon kuumotuksessa.
Tai ne valssahtavat Katuman lavalla ja Kolmilammilla ja Tuuloksen Kapakanmäessä.
Saatikka ne punkahtavat kolmen soinnun tahtiset ja rockabilly-rytmiset siellä sun täällä ja Ilosaaressa.
Tai Pielisen rannalla.
Maailma sykki hiljalleen Suomi-neidon hymyillessä. Ja sykkii vieläkin!