Muistikuvia kesältä. Amanda on 5-vuotias. Hänen parhaita ystäviään ovat äiti, isä, pikkusisko, mummi, ukki, mummo, pappa, muskarin Liisa ja S-Marketin kaikki kassanhoitajat. Ja on heitä paljon muitakin.
Hän kutsuu heidät kaikki 5-vuotis syntymäpäivilleen. Kaikki. Mummi asuu Heinolassa mutta Heinolan torin toritätejä ei voi kutsua koska tädeillä on kiireitä torilla. Heidän pitää myydä siellä pullaa myös Amandan syntymäpäivänä. Kirsi-tätiäkään ei voi kutsua koska hän asuu Kiinassa ja sieltä kestää liian kauan tulla mutta hieno lahja tuli jo postissa.
Amandan silmät loistavat koska hänellä on uusi leikkimökki. Nyt siinä on kattokin koska isi sai sen eilen valmiiksi. Silmät loistivat myös siksi koska pikkusisko osaa jo melkein kävellä, tosin vielä sellaisen rollaattorin avulla. Mutta hän menee sen avulla tosi kovaa.
Amanda kertoo silmät entistäkin kirkkaammin loistaen kuinka hän tänään kävi uimassa neljä kertaa ja olisi mennyt useamminkin mutta rannalla olleet sorsat olivat vähän pelottavia.
Sitten Amandan silmät muuttuvat hieman kosteiksi. Syntymäpäiväuutisten, uuden leikkimökin, siskon rollaattorin ja uimarannan sorsien lomassa hän sanoo sen mikä kaikilla oli silloin mielessä, että mummo on kuollut eikä tule enää kotiin ja kaikki ovat olleet vähän surullisia. Yhtäkkiä on ihan hiljaista eikä kukaan aikuisistakaan osaa sanoa mitään. Lapsi osasi. Amanda nostaa katseensa, pyyhkäisee silmiään, hymyilee ja sanoo että mennään leikkimään jumppapallolla. Sitten hän juoksee kantapäät kopisten huoneesta.