Herää, pahvi!

UsvahämyPakkashämyinen usva lumisen pellon yllä kattonaan kirkas pilvetön sinitaivas.

Jäähileiset puiden oksat reunustavat jäätymistä vastaan taistelevaa joen uomaa.

LatuYksinäinen latu-ura halkoo pellon poikki kohti metsää. Tammenoksat kannattelevat kevyttä puhdasta lunta kainalossaan. Punaisen mökin katon lumitaakkaa pitänee hieman keventää.

Lumihuppuinen kota on kuin joulutonttu piilosilla. Metrinen kinos ympäröi kasvihuonetta joka unelmoi punaisista tomaateista. Potkukelkka kulkee muttei savuta yhtään.

HuopatossutHuopatossut suhisevat ja kahisevat hangessa.

TassuTassunjälki tuoreessa lumessa vihjaa ettei ehkä ollakaan täällä yksin…

 

Herää pahvi! HERÄÄ!!! Mitä sinä oikein suhiset ja puhiset? Luuletko hiihtäväsi vai potkukelkkailevasi kun potkit ja huidot kuin heikkopäinen unissasi?”

Herään. Kävelen katsomaan ulos keittiön ikkunasta.

Keskitalvi, helmikuun viimeinen päivä, lämpötila +6C, nurmi vihertää, talon seinän reunustalla narsissit miettivät joko puskisi esiin vai vieläkö malttaisi.

Kompastun hämärässä eteisessä hiihtomonoihin. Voihan kakka mikä talvi.

Kesää odotellen.

 

This entry was posted in Arki - Everyday, Luonto - Nature. Bookmark the permalink.

2 Responses to Herää, pahvi!

  1. Leena says:

    Mulle tää talvi on ollu ihan parasta unelmaa! Tasan ei mee 🙂

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *